Ulkomaiset kiinteistöomistukset, Saimaan uhka ja mahdollisuus

Saimaa on alueena saanut jo kauan osakseen erityishuomiota, kun mm. WWF eli Maailman Luonnonsäätiö on vaatinut jo vuodesta 2010 saakka tiukennuksia kaavoitussäännöksiin koskien Saimaan rantoja. Näillä on ollut tarkoitus taata, että “erityisen uhanalaiseksi” luokiteltu saimaannorppa säilyttäisi asemansa EU:n luontodirektiivissä. Direktiivit sääntelevät ja vaikuttavat lakeihin osaltaan, joten Saimaa onkin jo alueena maailmankartalla sympaattisen norppansa ansiosta. Nyt uutena tekijänä ovat ulkomaiset kiinteistöomistukset, joihin halutaan selkeitä pelisääntöjä.

Ulkomaiset kiinteistöomistukset ovat olleet tapetilla uutisissa, koska sosiaaliset mediat ovat tuoneet esiin maaomistusten siirtymisen ulkomaisiin käsiin. Itsenäisyytensä ja kansallismaisemansa tärkeäksi kokeva Suomi on esittänyt julkisesti huolensa siitä, että strategisten kohteiden hallinta voi luisua ulkomaisiin käsiin. Strategisten kohteiden katsotaan olevan maanpuolustukselle, teollisuudelle tai kulttuurille merkittäviä. Näiden strategisten kohteiden suojelemista silmällä pitäen onkin nyt päätetty parantaa viranomaisten toimivaltuuksia sekä laajentaa valvontaa. Tämä tulee olemaan Saimaan alueelle ilahduttava uutinen.

Strategisten kohteiden on todettu olevan osa suurempaa kokonaisuutta, osa kansallisidentiteettiä ja usein myös sattumalta tai tarkoituksella osa kansallismaisemaa. Aikojen alusta asti vesistöt ovat olleet kriittisiä pisteitä maan itsenäisyydelle ja näistä vesistöistä suurimpiin lukeutuvat Suomen ulkosaaristo sekä Saimaa. Maantieteellisesti alueet sijaitsevat myös itäistä naapuriamme lähellä. Yhteisiä mielenkiinnon kohteita Venäjän kanssa on jääkiekko, kaunis luonto ja merialueet. Saimaan alueen mielenkiintoisuus perustuukin siihen, että se on merkittävä merireitti sisämaahan. Muistetattavaa on myös, että Saimaan rantojen satamapaikat ovat keskeisiä suurille kaupungeille, kuten Lappeenrannalle ja Joensuulle, joilla on myös maanpuolustuksellinen jalansijansa itäisessä Suomessa. Toisaalta Saimaa on kuitenkin myös ainutlaatuinen matkailu- ja luontokohde, jolle vastaanotetaan mielellään ulkomaisia kävijöitä ja ulkomaista rahoitusta. Kieltojen sijaan etsitäänkin tällä hetkellä Suomen luomia yhteisiä pelisääntöjä.

Suomen ja Venäjän maayhteys sekä pitkä yhtenäinen rajapinta varmistavat, että välit tulee pitää kunnossa molemmin puolin. Meriyhteys ja liikenneyhteydet maasta toiseen ovat tärkeitä kaupankäynnille. Maitten erityisen lämpimistä väleistä ja pitkästä historiasta kertoo myös veljelliset ottelut, kuten Karjala-turnaus, jonka vedonlyönti-peli Unibetillä otetaan usein leikkimielisesti tosissaan. Hyvässä ja pahassa, naapurimaan kanssa on selkeintä olla hyvät välit ja selkeät pelisäännöt niin jääkiekon kuin maaomistustenkin suhteen.

Joulukuussa 2018 on oikeus- ja puolustusministeriöllä ollut kiirehdinnässä lakimuutos ulkomaalaisten kiinteistönomistuksen suhteen, joka koskettaa varsinkin EU-alueen ulkopuolelta tulevia ostajia. Tällä hetkellä ministeriöitä kuormittaa sote- ja maakuntauudistus, mutta kiinteistönomistusta koskevat lait kulkevat muutoksissa mukana ja limittyvät maakuntauudistusten sekä perustuslain tarkastelun alle. Monet ulkomaiset omistukset tulevat tällä hetkellä itärajan takaa ja muutoksilla pyritään takaamaan Suomen omaleimainen sekä itsenäinen asema niin luontonsa kuin maanpuolustuksensa suhteen.